Kirjanpitäjä vai tilintarkastaja? Kirjanpidon termit ja vastuut selkokielellä

Kirjanpitäjä tekee kirjanpitoa. Tilintarkastaja tarkastaa sitä riippumattomasti. Tilitoimisto puolestaan on yritys, jolta voi ostaa taloushallinnon palveluja. Samankaltaiset sanat tarkoittavat eri tehtäviä, eikä jokaista palvelua tarvitse ostaa. Tässä oppaassa kerromme, mitä voit hoitaa itse ja mitkä velvollisuudet koskevat toiminimeä, osakeyhtiötä ja yhdistystä.

Kirjanpidon hoitaminen on velvollisuus. Ulkopuolisen kirjanpitäjän palkkaaminen ei yleensä ole. Kirjanpidon on silti täytettävä samat vaatimukset riippumatta siitä, teetkö sen itse, ohjelmiston avulla vai ostatko työn palveluna. Perusta on kirjanpitolaissa.

• Kuka tekee mitä?
• Toiminimen, osakeyhtiön ja yhdistyksen velvollisuudet
• Milloin tilintarkastaja tarvitaan?
• Kirjanpidon tärkeimmät termit
• Neljä tavallista väärinkäsitystä
• Miten Purser sopii tähän?

Kuka tekee mitä?

Tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. HT on tilintarkastajan perustutkinto ja KHT erikoistumistutkinto. Kirjanpidon osaaminen ei yksin anna oikeutta toimia lakisääteisenä tilintarkastajana. Hyväksynnän voi tarkistaa PRH:n tilintarkastajahausta.

Tarkastajan riippumattomuus on olennainen osa tehtävää: yrityksen kirjanpidosta vastaava henkilö ei voi samalla toimia sen riippumattomana tilintarkastajana. Myös yhdistyksen toiminnantarkastajan on oltava riippumaton, vaikka häneltä ei vaadita tilintarkastajan tutkintoa. Hänellä pitää olla tehtävään riittävä talouden ja oikeudellisten asioiden tuntemus. Tilintarkastuslaki, 4 luvun 6–7 §; yhdistyslaki, 38 a §.

Mitkä velvollisuudet koskevat juuri minua?

Toiminimi: yrittäjä vastaa kirjanpidosta

Toiminimiyrittäjä on kirjanpitovelvollinen liike- ja ammattitoiminnastaan. Pienessä toiminnassa voi tietyin ehdoin riittää yhdenkertainen kirjanpito. Siinä seurataan tuloja ja menoja ilman kahdenkertaisen kirjanpidon vastakirjauksia. Kahdenkertaisen kirjanpidon tarve arvioidaan erikseen kirjanpitolain 1 luvun 1 a §:n kokorajojen perusteella.

Pienen toiminimen ei yleensä tarvitse laatia tilinpäätöstä. Se on kuitenkin laadittava, jos sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella ylittyy vähintään kaksi seuraavista rajoista: tase 450 000 euroa, liikevaihto 900 000 euroa ja henkilöstö keskimäärin 10 henkilöä. Tilinpäätös tarvitaan myös silloin, kun kahdenkertaista kirjanpitoa pitävä yrittäjä käyttää kalenterivuodesta poikkeavaa tilikautta. Nämä ovat eri rajat kuin tilintarkastuksessa tai kahdenkertaisen kirjanpidon velvollisuudessa. Kirjanpitolaki, 1 luvun 1 a, 4 ja 4 b §.

Toiminimi ei kuulu tilintarkastuslain mukaiseen yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastusvelvollisuuteen. Tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ei siis itsessään velvoita toiminimiyrittäjää valitsemaan tilintarkastajaa. Veroilmoittamisen velvollisuudet on silti hoidettava, vaikka tilinpäätöstä ei tarvittaisi. Tilintarkastuslaki, 1 luvun 1 §.

Osakeyhtiö: kirjanpito ja tilinpäätös kuuluvat vuosittaiseen työhön

Osakeyhtiö pitää kahdenkertaista kirjanpitoa ja laatii tilinpäätöksen jokaiselta tilikaudelta, myös silloin, kun toimintaa ei ole ollut. Tilinpäätös laaditaan neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Sen tekeminen, allekirjoittaminen, vahvistaminen yhtiökokouksessa ja ilmoittaminen kaupparekisteriin ovat erillisiä vaiheita.

Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä. Jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Käytännön työn voi ostaa palveluna, mutta johto ei voi jättää asioita seuraamatta. Kirjanpitolaki, 1–3 luku; osakeyhtiölaki, 6 luvun 2 ja 17 §.

Yhdistys: hallitus vastaa, tarkastaja tarkastaa

Yhdistyksen hallitus huolehtii kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. Rahastonhoitaja tai ulkopuolinen kirjanpitäjä voi tehdä käytännön työn. Kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa pitävä yhdistys laatii myös tilinpäätöksen.

Pienelle yhdistykselle on erillinen mahdollisuus kevennettyyn tilinpitoon. Se edellyttää muun muassa, että avustusten ja muiden tulojen yhteismäärä on enintään 30 000 euroa sekä päättyneellä että sitä edeltäneellä tilikaudella eikä yhdistys harjoita liiketoimintaa. Menettelyyn siirtyminen edellyttää lain mukaista sääntömääräystä tai yhdistyksen kokouksen päätöstä. Pieni koko ei siis automaattisesti vapauta kirjanpitolain menettelyistä. Yhdistyslaki, 35 ja 37 a §.

Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa, sillä on oltava toiminnantarkastaja. Kun toiminnantarkastajia valitaan vain yksi, valitaan myös varatoiminnantarkastaja. Tarkastusvelvollisuus ei poistu sillä, että yhdistys käyttää kevennettyä tilinpitoa. Tarkista myös yhdistyksen omat säännöt ja mahdolliset avustuksen myöntäjän ehdot. Yhdistyslaki, 38 ja 38 a §.

Milloin tilintarkastaja tarvitaan?

Tavallinen pieni osakeyhtiö tai yhdistys voi lain kokorajojen perusteella jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista rajoista:

• Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa.
• Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on yli 200 000 euroa.
• Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Pelkkä liikevaihto ei siis ratkaise asiaa. Esimerkiksi yhtiö, jonka liikevaihto on 180 000 euroa, tase 60 000 euroa ja henkilöstömäärä yksi molempina tarkasteltavina tilikausina, jää kokorajojen alle. Jos taas sähköasennusyhtiön liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa ja sillä on keskimäärin 15 työntekijää molempina tilikausina, kaksi rajaa ylittyy ja tilintarkastaja tarvitaan.

Kokorajat eivät ole ainoa peruste. Tilintarkastaja voi olla pakollinen myös yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai sääntöjen vuoksi. Laissa on lisäksi erityistilanteita esimerkiksi tiettyjä arvopapereita omistaville ja hallinnoiville yhteisöille sekä toimintaansa aloittaville yhteisöille. Osakeyhtiössä myös vähemmistöosakkaiden lain mukainen vaatimus voi johtaa tilintarkastajan valintaan. Jos valitaan vain yksi henkilötilintarkastaja, tarvitaan myös varatilintarkastaja; tilintarkastusyhteisön valinnassa tätä vaatimusta ei ole. PRH:n ohje tilintarkastajan valintaan; tilintarkastuslaki, 2 luvun 2–3 §; osakeyhtiölaki, 7 luvun 5 §.

Kirjanpidon tärkeimmät termit

Tosite ja pankkitapahtuma

Tosite todentaa liiketapahtuman: esimerkiksi lasku kertoo, mitä ostettiin, keneltä ja millä hinnalla. Pankkitapahtuma kertoo maksusta. Pelkkä tililtä veloitettu summa ei yleensä selvitä ostoksen sisältöä tai arvonlisäveroa. Joissakin tapahtumissa pankin asiakirja voi itsessään olla riittävä tosite, esimerkiksi asianmukaisesti eritellyissä pankin palvelumaksuissa.

Kirjanpidon tili ja pankkitili

Kirjanpidon tili on luokittelutapa, kuten myynti, ohjelmistokulut tai arvonlisäverosaamiset. Se ei ole erillinen pankkitili. Kun valitset ostolle kirjanpidon tilin, kerrot, mihin kulu kuuluu. Pankkitili puolestaan kertoo, mistä raha maksettiin tai minne se saatiin.

Debet ja kredit

Debet ja kredit ovat kahdenkertaisen kirjauksen kaksi puolta. Ne eivät sellaisinaan tarkoita menoa ja tuloa. Esimerkiksi 100 euron lainanlyhennys kirjataan lainavelan tilille debetiin ja pankkitilille kreditiin. Raha ja velka vähenevät, mutta lainapääoman lyhentäminen ei ole tuloslaskelman kulu. Debet- ja kredit-kirjausten yhteissummat ovat aina yhtä suuret.

Tuloslaskelma ja tase

Tuloslaskelma näyttää tilikauden tuotot, kulut ja tuloksen. Tase näyttää tietyn päivän varat, velat ja oman pääoman. Voitollinen yritys ei välttämättä omista paljon käteistä: rahat voivat olla kiinni esimerkiksi asiakkaiden maksamattomissa laskuissa tai varastossa. Pankkitilin saldo ei ole yrityksen tulos.

Tilikausi ja verokausi

Tilikausi on kirjanpidon ajanjakso, tavallisesti 12 kuukautta. Verokausi on ajanjakso, jolta tietty vero ilmoitetaan ja maksetaan. Yrityksen tilikausi voi olla kalenterivuosi, vaikka arvonlisävero ilmoitetaan kuukausittain. Tilikauden päättymistä ei siis odoteta kaikkien veroasioiden hoitamiseksi.

Tilinpäätös, liitetiedot ja veroilmoitus

Tilinpäätös kokoaa tilikauden taloudelliset tiedot. Pienen osakeyhtiön tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja liitetiedot sekä vertailutiedot edelliseltä tilikaudelta. Liitetiedot täydentävät lukuja esimerkiksi tiedoilla vastuista ja laatimisperiaatteista. Veroilmoitus taas antaa Verohallinnolle verotusta varten tarvittavat tiedot. Kirjanpidon tulos ja verotettava tulo voivat poiketa esimerkiksi vähennyskelvottomien kulujen vuoksi.

Tositteiden ja kirjausten perusta on kirjanpitolain 2 luvussa ja tilinpäätöksen sisältö 3 luvussa. Lue myös mikroyrityksen liitetietojen opas.

Neljä tavallista väärinkäsitystä

Jokainen yritys tarvitsee tilitoimiston

Ei tarvitse. Työn voi järjestää itse tai ostaa palveluna. Olennaista on, että tapahtumat kirjataan oikein, aineisto säilytetään ja ilmoitukset hoidetaan ajallaan. Jos jokin tapahtuma on epäselvä, sen käsittely pitää selvittää riippumatta käytetystä ohjelmasta.

Kirjanpitäjä hoitaa automaattisesti kaiken

Työnjako riippuu sopimuksesta. Sovi erikseen esimerkiksi palkanlaskennasta, veroilmoituksista ja tilinpäätöksestä. Yrittäjän pitää toimittaa tarvittavat tiedot: kirjanpidon tekijä ei voi päätellä puuttuvasta kuitista, mitä ostettiin ja miten osto liittyi yrityksen toimintaan.

Valmis tilinpäätös on samalla tilintarkastettu

Tilinpäätöksen laatiminen, kirjanpitäjän tekemä tarkistus ja lakisääteinen tilintarkastus ovat eri asioita. Tilintarkastuksesta annetaan erillinen tilintarkastuskertomus. Ohjelmiston hyväksymismerkintä ei korvaa sitä.

Ulkoistaminen siirtää kaiken vastuun

Palveluntarjoaja vastaa omasta työstään sopimuksen ja lain mukaisesti. Se ei poista johdon omia velvollisuuksia. Käytännössä yrittäjän tai hallituksen kannattaa seurata, että aineisto on toimitettu, epäselvyydet ratkaistu ja sovitut ilmoitukset tehty.

Miten Purser sopii tähän?

Purser on tarkoitettu yrittäjälle, joka haluaa hoitaa yrityksensä talousasiat yhdessä palvelussa. Voit käyttää Purseria itse tai oman kirjanpitäjäsi kanssa. Purser Accounting on vaihtoehto, jossa et tarvitse erillistä perinteistä tilitoimistosopimusta kirjanpidon hoitamiseen.

Purser Accountingissa toimitat tositteet ja tarvittavat selvitykset. Tekoäly valmistelee kirjauksia, ja epäselvät tapaukset ohjataan kirjanpitäjän tarkistettavaksi. Rajattujen sääntöjen mukaiset kirjaukset voidaan hyväksyä automaattisesti. Keskusteluissa voit kysyä luvuista ja pyytää kirjanpitäjän mukaan.

Tulevaan Purser Accounting -palveluun kuuluvat kirjanpito, tilinpäätös ja henkilökohtainen neuvonta 19 €/kk lisähintaan ohjelmistopaketin päälle, ilman arvonlisäveroa. Lakisääteinen tilintarkastus ei sisälly palveluun eikä sen tarve poistu Purseria käyttämällä. Myös yhdistyksen toiminnantarkastus järjestetään erikseen. Katso hinnat ja palvelun sisältö.

Tarkista nämä omasta yrityksestäsi tai yhdistyksestäsi

1. Selvitä yritys- tai yhteisömuotosi kirjanpito- ja tilinpäätösvelvollisuudet.
2. Tarkista tilintarkastuksen kokorajat sekä yhtiöjärjestys tai yhdistyksen säännöt.
3. Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa, huolehdi toiminnantarkastajan valinnasta.
4. Sovi, kuka kokoaa aineiston, tekee kirjaukset, hoitaa ilmoitukset ja laatii tilinpäätöksen.
5. Varmista, että tarkastaja on riippumaton ja tarvittava varatarkastaja on valittu.
6. Seuraa velvollisuuksia uudelleen toiminnan kasvaessa tai muuttuessa.

Liity Purserin odotuslistalle ja tutustu palveluun sen avautuessa.

Lähteet ja tietojen ajantasaisuus

Tiedot tarkistettu 24.9.2026. Opas käsittelee tavallista toiminimeä, yksityistä osakeyhtiötä ja rekisteröityä yhdistystä Suomessa. Esimerkiksi säätiöillä, asunto-osakeyhtiöillä ja säännellyillä toimialoilla on omia sääntöjään.

• Kirjanpitolaki (1336/1997): kirjanpitovelvollisuus, kokorajat, tositteet ja tilinpäätös.
• Tilintarkastuslaki (1141/2015): soveltamisala, tarkastajan valinta ja riippumattomuus.
• Osakeyhtiölaki (624/2006): johdon vastuut ja tilintarkastajan valinta.
• Yhdistyslaki (503/1989): hallituksen vastuu, kevennetty tilinpito ja toiminnantarkastus.
• PRH: Tilintarkastajan valinta.